Rotutietoa Mudista

Tässä muutama linkki, jossa on hyvin tietoa rodusta:

Mudiyhdistys
Unkarinpaimenkoirat
Wikipedia
Rotumääritelmä (PDF)
Mudi JTO (PDF)


Kilvan Gyimesi Bárány "Harmi"

MUDI (MUDI) FCI:n numero: 238
Hyväksytty: FCI 22.11.2004, SKL-FKK 16.5.2005
Alkuperämaa: Unkari
 

KÄYTTÖTARKOITUS
Paimenkoira. Paimenet arvostavat mudin rohkeaa luonnetta ja kykyä paimentaa myös vaikeasti käsiteltävää ja suurikokoista karjaa. Sitä käytetään jopa villisian metsästykseen. Erinomainen suojelu- ja seurakoira, vahti- ja hälytyskoira, käytetään myös huumekoirana. Erinomainen agilitykoira, rakastettava kotikoira. Suhteellisen lyhyen karvapeitteensä ja erinomaisen sopeutuvaisuutensa ansiosta soveltuu ongelmitta sisäkoiraksi. 

FCI:N LUOKITUS
Ryhmä 1 lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat), alaryhmä 1 lammaskoirat; käyttökoetulosta ei vaadita.

LYHYT HISTORIAOSUUS
Rotu sai alkunsa 1700- ja 1800-luvulla unkarilaisten ja mitä todennäköisimmin erilaisten pystykorvaisten saksalaisten paimenkoirien risteytyksistä. 

Yleisvaikutelma
Keskikokoinen paimenkoira, jolla on kiilamainen pää ja pystyt korvat. Ylälinja laskee selvästi takaosaa kohti. Pää ja raajat ovat lyhyen, sileän karvan peittämät. Muissa osissa karva on jonkin verran pitempää ja erittäin laineikasta tai hieman kiharaa. Eri värimuunnoksia.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA
Rungon pituus on suunnilleen sama kuin säkäkorkeus; rintakehän syvyys on hieman alle puolet säkäkorkeudesta; kuonon pituus on hieman alle puolet pään koko pituudesta.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE
Erinomaisen oppimiskykyinen, eloisa, rohkea, tarkkaavainen, työintoinen, valpas ja sopeutuvainen.

PÄÄ
Mudin huomiotaherättävin kohta on epäilemättä sen pää, jonka tulee antaa vaikutelma valppaasta, aina tarmokkaasta, iloisesta ja älykkäästä eläimestä, joka ei ole vähääkään arka eikä aggressiivinen. Pää on kiilamainen ja kirsua kohti kapeneva.

Kallo-osa
Kallo ja otsa ovat hieman kaarevat. Niskakyhmy ei ole korostunut. Kulmakaaret ovat vain hieman kehittyneet.

Otsapenger

Vähäinen.

Kirsu
Kapea ja etuosastaan pyöreähkö; sieraimet ovat kohtalaisen leveät. Mustilla, valkoisilla, kellanruskeilla ja blue merlen värisillä yksilöillä kirsu on aina musta; muun värisillä kirsun väri sointuu karvapeitteen väriin, siten esim. ruskeilla yksilöillä kirsu on ruskea ja harmaansinisillä harmaansininen.

Kuono-osa
Kohtalaisen voimakas. Kuononselkä on suora.

Huulet
Tiiviisti purentaa myötäilevät. Suupieli on hieman pykäläinen. Huulipigmentti vastaa kirsun pigmenttiä.

Hampaat / purenta
Täydellinen hammaskaavion mukainen leikkaava purenta. Säännölliset, keskikokoiset hampaat.

Silmät
Kapeat, sisä- ja ulkokulmistaan hieman suipot, hieman vinoasentoiset ja antavat koiralle ilkikurisen ilmeen. Silmien tulee olla mahdollisimman tummat. Ainoastaan blue merlen värisillä koirilla herasilmäisyys (sininen tai valkoinen silmä) ei ole virhe. Silmäluomet ovat tiiviit ja kauttaaltaan pigmentoituneet. Ruskeilla yksilöillä silmäluomien reunat ovat ruskeat ja harmaansinisillä harmaansiniset.

Korvat
Ylöskiinnittyneet, pystyt, ylösalaisin käännetyn V:n muotoiset ja runsaiden, yli korvan reunan ulottuvien karvojen peittämät. Korvat reagoivat hyvin eloisasti ja ne voivat kääntyä toisistaan riippumatta kuten tutka. Ne ovat noin 10 - 15% tyvileveyttään pitemmät.

Kaula
Hieman ylös kiinnittynyt, muodostaa 50 - 55°:n kulman vaakatasoon nähden. Kaula on keskipitkä, vain hieman kaareva ja hyvin lihaksikas. Ei löysää kaulanahkaa eikä selvää kaulusta. Uroksilla voi olla vähäinen, ei korostunut harja.

RUNKO
Ylälinja: Selvästi lantiota kohti laskeva. 
Säkä: Selvästi erottuva, pitkä ja lihaksikas. 
Selkä: Suora ja lyhyt. 
Lanne: Keskipitkä ja kiinteä. 
Lantio: Lyhyt, hieman viisto, keskileveä ja lihaksikas. 
Rintakehä: Eturinta on hieman kaareva. Kylkiluut on hieman kaarevat ja kyljet jokseenkin litteät. 
Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva on hieman kohoava. 

Häntä: Keskikorkealle kiinnittynyt, levossa riippuva, kärkikolmannes kohoaa miltei vaakatasoon. Tarkkaavaisen ja eloisasti liikkuvan koiran häntä nousee sirpin muotoisena selkälinjaa korkeammalle. Hännän typistäminen ei ole toivottavaa, mutta sitä ei pidetä virheenä. Mikäli häntä on typistetty, tulee kaksi tai kolme häntänikamaa olla selvästi jäljellä. (Huom. Suomessa typistyskielto.) Synnynnäinen töpöhäntäisyys tai hännättömyys on harvinaista; sitä ei pidetä virheenä. Häntä on runsaskarvainen; hännän alapuolella karva voi olla jopa 10 - 12 cm pitkää.

RAAJAT

Eturaajat
Lavat: Kohtalaisen viistot ja hyvin lihaksikkaat. Rinnan etuosa on kaareva, rintalastan kärki vain hieman ulkoneva. 
Olkavarret: Keskipitkät, muodostavat noin 45º:n kulman vaakatasoon nähden. 
Kyynärpäät: Tiiviisti rungonmyötäiset. 
Ranteet: Kiinteät ja kuivat. 
Välikämmen: Pystyt. 
Käpälät: Pyöreät; varpaat ovat tiiviisti yhdessä. Varpaiden välit ja alapuoli ovat vain hieman karvoittuneet. Päkiät ovat kimmoisat; kynnet liuskeenharmaat ja kovat.

Takaraajat

Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat hieman taka-asentoiset.
Reidet: Pitkät ja voimakaslihaksiset.
Välijalat: Lyhyet ja pystyt.
Käpälät: Kuten etukäpälät. Kannukset eivät ole toivottavat.
Liikkeet: Tyypillinen liikunta on lyhyt- ja nopea-askelista.
Nahka: Tiivis ja poimuton.

KARVAPEITE

Karva: Pää ja raajojen etuosa ovat lyhyen, suoran ja sileän karvan peittämät. Muissa osissa karva on kauttaaltaan erittäin laineikasta tai hieman kiharaa, tiheää ja aina kiiltävää, noin 3 - 7 cm pitkää. Joissakin kohdissa muodostuu pyörteitä ja harjanteita. Karva on pisintä kyynärvarsien ja reisien takaosassa, missä se muodostaa selvät hapsut.

Väri
  • Kellanruskea (Fako)
  • musta
  • blue merle, ts. mustalaikkuinen, -raitainen, -juovikas tai -täplikäs, pohjaväri on sinertävänharmaa, sävy vaihtelee tummasta vaaleaan
  • tuhkanvärinen
  • ruskea 
  • valkoinen
Vain pienehköt valkoiset merkit sallitaan, ne eivät kuitenkaan ole toivottavia. Halkaisijaltaan alle 5 cm:n kokoinen valkoinen rintamerkki ja pienet valkoiset merkit varpaissa sallitaan, mutta ne eivät ole toivottavia.

KOKO JA PAINO
Säkäkorkeus: Urokset 41 - 47 cm, ihannekorkeus 43 - 45 cm;
nartut 38 - 44 cm; ihannekorkeus 40 - 42 cm. 
Paino: Urokset 11 - 13 kg ja nartut 8 - 11 kg.

VIRHEET
Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

Hylkäävät virheet
Aggressiivisuus tai arkuus; lihanvärinen, maksanruskea tai täplikäs kirsu mustilla, valkoisilla, kellanruskeilla, blue merlen tai tuhkanvärisillä yksilöillä; lihanvärinen tai täplikäs kirsu ruskeilla yksilöillä; yhden tai useamman etuhampaan, kulmahampaan, P2 - P4 välihampaan tai M1 - M2 poskihampaan puuttuminen, useamman kuin kahden P1 hampaan puuttuminen, M3:ia ei oteta huomioon; ylä-, ala- tai ristipurenta, yli 2 mm:n rako ylä- ja alaetuhammasrivien välissä; keltaiset silmät mustilla koirilla; riippuvat korvat; lyhyt, sileä, pinnanmyötäinen karva koko rungossa; pitkä karva päässä, huopaantuva karvapeite; sudenharmaa väri, musta keltaisesta ruskeaan olevin merkein; säkäkorkeus alle 38 cm tai yli 47 cm; albinismi.

Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä.

Huom. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.

Lähde: http://unkarinpaimenkoirat.fi/files/mudi.pdf

PEVISA
Mudit ovat mukana Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmassa (PEVISA). 1.1.2007 voimaan astuneen PEVISA-ohjelman mukaan jalostukseen käytettäviltä mudeilta vaaditaan lonkkakuvauslausunnon lisäksi silmä- ja polvitarkastuslausunnot.
Lonkkaniveldysplasian raja-arvo on C, joten koiralla pitää olla lonkkakuvauslausunto jo ennen astutusta. Lonkkatutkimuksen alaikäraja on 12kk. 
Suomen Kennelliitto ei rekisteröi D- ja E-lonkkaisten mudien jälkeläisiä. Silmä- ja polvitarkastustulos ei vaikuta rekisteröintiin.
Värimuunnosyhdistelmät blue merle–blue merle on kielletty. Töpö-töpö-yhdistelmät ovat kiellettyjä. Rodulle on olemassa töpöhäntäisyyden DNA-testi.
Mudin PEVISA-ohjelma on voimassa 31.12.2017 asti.



Lisätietoa väreistä ja rodusta: